Pääasioita

edit* käy osallistumassa Novita Joki- lanka+ pöllö- arvontaan tästä:
Ehdota blogilleni nimeä

Eilen sain ittestäni sen verran irti, että raahauduin puoliväkisin kampaajalle. Oon ollut tosi pitkään ihan maassa sattuneista, erinäisistä tapahtumista johtuen, ja alkoi tuntua että jotain piristystä tarvitaan. Siinä vaiheessa kun joka paikkaan pitää lähteä pipo päässä vaan siksi että otsatukka on ylikasvanut eikä sitä jaksa millään ilveelläkään vääntää ihmisen näköiseksi, olihan se varmaan jo aikakin.


Meillä alkaa olla pitkäaikainen haave kohta toteutumassa, ja sen vuoksi soittelinkin neuron polille, että otan vastaan peruutusaikoja mielelläni, että saan alta pois nuo kaksi käyntiä ( tätä kirjoittaessa muistan, että onhan mulla vielä se reumalääkärin määräämä hermoratatutkimuskin...taidan perua sen, sillä se kuulemma sattuu...ja ei siellä kumminkaan mitään selviä)
jotka oisivat olleet vasta helmikuussa. Sanoivat, että peruutuksia tulee todella harvoin ...menipä päivä tai kaksi ja soittivat, että minulle on huomenaamulla peruutusaika tarjolla. Siispä olin tänä aamuna pari tuntia neuropsykologin testeissä ja haastattelussa. niistä tulee sitten myöhemmin tulokset, mutta sen verran se nainen kertoi, että selvästi oli testejä tehdessäni havaittavissa kuormittuvuutta ja muistin väsymistä, ja että minulle tulee sitten lääkärille aika ja kun menen ihan kohta siihen pään magneettiin saa hän siitä tärkeää lisäinformaatiota. Esimerkkinä voisin sanoa teille, että kun piti minuutissa luetella s- kirjaimella alkavii sanoja, en pystynyt mitenkään saamaan mitään päähäni. Ihan sen minuutin loppuessa sitten keksin yhden, ping!
Siili.
Aivan järkyttävän noloa. Mutta näillä mennään, enkä ole yhtään masentunut tai allapäin tän takia, taikka pettynyt itseeni.

Muisti pätkii joka hetki erittäin paljon, mutta yllättävän paljon sitä silti myös muistaakin. Kaikenlaista stressiähän sitä aina pukkaa olemaan. Yksi lapsista on rissannut ja rassannut iltaa ja aamua, ihan mahdotonta hommaa, joka alkaa jo tarttua kahteen nuorimmaiseenkin.

 
 Ilona - chihulle tuli juoksut ja se on nyt vaikuttanut vaisulta jopa niin että kuumeenkin mittasin eilen illalla. Se oli onneksi 38,7. eli koiran normaalilämpö. Meillä kun on karvaita kokemuksia narttujen kohtutulehduksista, niin olen ihan varpeillani tämän asian suhteen.

Basso taas on aiheuttanut murhetta tuon allergiansa tai mikä ikinä onkaan takia. Karvat lähtee ja iho haisee pahalta. Siis oikeasti tosi pahalta. Pesen sen noin kerta viikko Malasebilla. Rasvaan sitten jollain tosi rasvaisella, esim. Tummelilla koiran ihoa, sillä se on ollut niin kuiva että rapisee. Nyt on toinen iso säkki menossa eläinlääkäriltä hankittua hypoallergeenista Royal Caninia.

Mitään muuta vaikutusta en ole huomannut kuin, että koira on nyt vähän lihonut ja ruoka siis varmasti imeytyy paremmin. Paljon olllaan mietitty, onko tässä asunnossa jotain,

sillä Ilonahan raapii myös itseään ihan kokoajan, ja sekin syö nyt siis tuota samaa allergiamuonaa. Meillä ihmisillä kutittaa silmiä ja minullahan on todettu astma täällä asumisen aikana. Nyt on yhdellä lapsista astmalääke menossa pitkittyneen yskän takia. Tosin koulussa on sisäilmongelma. Mutta kun ollaan tässä kodissakin vuokralla...ehkä vaan sitten muutetaan pois.

Muutenkin ois halu päästä johonkin, missä rakas vahtikoira saisi olla pihalla ja vahtia, eli suorittaa omaa syvintä olemustaan, ehkä se sitten paranisi, sillä kyllä kai koirakin on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, siinä missä ihminen?

 Sillä kun koirat ja lapset ovat onnellisia, on äippäkin onnellinen eikös?


Rakkain terkuin
Anne

Täytekakku suklaakermatäytteellä

Pojan syntymäpäiväkakku, johon tein suklaakermatäytteen. Toiveena oli että pelkkää kermavaahtoa, ei varsinkaan mitään hilloa saisi laittaa. Miehet :D
 Poika täyttää juuri tänään 8 vuotta, mutta juhlat pidettiin jo viikko sitten, että olis vähän selkeämpi ero joulun juhliin.

Ensiksi pari kuvaa Tyrnävältä, jossa kävin viikolla näyttämässä taloamme uudelle vuokralaiselle.

Kaunista, eikö? Kuvat otin päivällä noin kahdentoista aikaan, kun aurinko näyttäytyi hetken aikaa.

Itse asiaan. Kakku näytti ihan kamalalta. Mutta maistui taivaalliselta! Harmitti ihan vähän, etten tajunnut tehdä kahta pohjaa, sillä korkeampi kakku olisi näyttänyt paljon paremmalta. Angry Birds kakkukuva tietysti piti olla, ja vihaisen linnun punaista sokerimassaa reunoilla.

Tavallinen täytekakkupohja,
jonka ohjeen löydät täältä klik*
kakkuun tein ihanan

 suklaakermatäytteen:

225 g suklaata, puolet Fazerin sinistä ja puolet Fazerin Strawberry in vanilla & milk chocolate
38 g voita kuutioituna
2,5 dl kermaa

Paloittele suklaat astiaan. Kiehauta kerma kattilassa ja kaada suklaiden päälle. Anna seistä hetken aikaa.  Sekoita tasaiseksi ja lisää voi. Sekoita sen aikaa, että voi sulaa  ja vatkaa sitten suklaakermaseosta vatkaimella niin kauan, että seos jäähtyy ja paksuuntuu ikäänkuin vaahdoksi.  Lopeta vatkaaminen kun seos on helposti levitettävää vaahtoa. Varo ettet vatkaa liian kauan!

Levitä täytettä kostutetuille kakkupohjille. Kostutin vedellä tällä kertaa, sillä arvelin että tulee muuten ihan ällömakeaa. Tuli justiin sopivan makoisaa!
Kakusta tuli ruman näköistä leikattaessa, koska tuo sokerimassa ei pysynyt hyvin paikoillaan. Mutta hyvin kelpasi viimeistä palaa myöten!

Kortteja DIY ja koiria hau

Ulkona aivan ihana ilma, pakkasta, lunta, aurinkoa. Kuvat räpsin kuulkaa ihan vain ikkunan läpi, oonko ihan järkyttävän laiska ja mukavuuenhalunen! En vaan yhtään jaksanut enää uudestaan lähtä ulos kun en tietenkään muistanut ottaa kameraa mukaan, en tyttöä eskariin viiessä enkä lenkille lähtiessäkään.

 Täydellistä. Tyyni ja rauhallinen, kuulas ja raikas. Tässä tykkään talvesta, enkä oo varmasti ainoa.

 
 Teimme tytön 6- vuotissynttäreille kutsukortteja. Tytär sai oikeastaan tehdä itse, neuvoin vain vähän. Värit ja tarrat, kaikki hän myös valitsi itse, tosin kimalteen ois halunnut tummansinisenä, mutta se ei ehkä nyt ihan ois sopinut tuohon mintunvihreään kartonkiin, joten sain suostuteltua vaihtamaan. Tämä meijän kuopus kun on sellainen helposti tulistuva luonne, eikä häntä saa yhtään neuvoa tai muuta, koska KYLLÄ HÄN OSAA. Skorpionilapsi. Onkohan kellekään tuttua? Aivan ihana tyyppi niin hyvässä kuin pahassakin.

Hienoja niistä tuli. Lapsi oli pukenut päälleen tuossa kohtaa StarWars -asun, joka on sellainen musta kokohaalari. Ilona on vielä joko sen verran nuori tai sitten tuo luonne vain on sellainen, että kun joku on pukeutunut vähän eri tavoin kuin yleensä, pelästyy ja haukkuu. Nolostuu sitten, kun huomaa että se olikin tuttu ihminen. Sen vahtiherkkyyden huomaa siinä kyllä, että koko illan se vähän kierteli epäluuloisen näköisenä rooliasussa hyppelehtivää lasta. Ihan kuin ei olisi oikein vieläkään ollut varma. Hassu otus.

Basso kun on aina ollut ihan erilainen, se on sellainen viilipytty.

 
 Koskaan ei ole muistaakseni haukkunut mitään pukuja lapsilla, tuntee varmaan tuoksusta ja askelista tai muusta. Toisaalta se on hyvin itsevarma luonne, joten se oikeastaan pelkää mitään. Sillä pelostahan tuo Ilona räksyttää. Onneksi se on niin oppivainen, että siitä saadaan vielä varmasti ihan mahtava koira.

Ensilumi satoi täälläkin

Kyllä aamulla oli mukavaa lasten heräillä syysloman viimeisiin päiviin, kun ulkona tuprautteli lunta ihan mukavasti. Lumi on lapsille ja koirille joka vuosi mahtava, uusi ihmetyksen aihe! Ilonasta en kuitenkaan osaa sanoa, onko se lunta entisessä kotimaassaan nähnyt, en oikein usko. Kommunikointi kasvattajan kanssa on jäänyt vähän vähemmälle kielimuurin vuoksi. Mutta ei ainakaan ollut sille pelottava asia, siksi muina miehinä se tepasteli pihalla ja leikki lumella hetken. Eihän sitä voinut kauaa pitää ulkona, paleltuu käpälätkin pian. Parempi on sisällä köllötellä lämpimässä! Tämä pikkuriiviö urvahtaa ihan mihin asentoon vain, mihin vain , missä on lämmin.

Päivällisen jälkkäriksi kokeilin tämmöstä ex- tempore jälkkäriä: Kumma kyllä taas puolukkaa!

Lidlin muromysli (chocolate & hazelnut) voideltuun vuokaan ja päälle voinokareita sekä puolukkaa. Meillä kun sattuu olemaan sitä kyseistä marjaa pakkasessa ihan riittämiin. Enkös olekin tympeä, kun ihan vasitella rasitan teijän silmiä tämmösellä värien sekamelskalla....

Ripottelin päälle sokeria uunista ottamisen jälkeen. Paistoin 175 asteessa n. puoli tuntia.
Hiivatin kirpeetä oli, mutta jätskin kanssa hyvää! Esikoinen vannotti kavereille lähtiessään, ettei syödä sitten kaikkea...! Ei, ei....koitetaan muistaa :)

Lauantaina tiketti taivaaseen

Sattuipa niin, että kannettavani hajosi ja ehkä mua vaan nyt otti se niin paljon aivoon, että mitäpä siinä sitten enää voi kun lähteä shoppaileen. Ei uutta kannettavaa, koska se ois ollu ihan tylsää, vaan jotakin mukavaa, ja kallista! Pitää suhtautua vakavasti johonkin, jos elämässä aikoo saada jotain iloa, niihän se Oscar Wildekin sanoi. Minä suhtaudun vakavasti kaikkeen. Varsinkin lasten vaatteisiin.
Shoppailu on parasta lääkettä v:tutukseen.
Metsolassa käytiin ja MiniQ: ssa.
Itse en niin kauheesti tykkää niistä ihan räikeimmistä retrokuoseista , mutta jotkut on toki nättejä tai jotain..Metsolasta valikoitu mukaan kolmelle pienimmälle yks vaate jokaselle, vähän sen mukaan , missä oli sopiva koko.

Kun halavalla sai...3 alevaatetta kun osti niin sai vielä lisä alen - 20% !
Eihän siellä ollut enää paljoa mitään näin isoille, mutta vauvoille oli vielä vaiks mitä ihkua!

Nuorimmaiselle ostiin nyt tämän Ticketin haalarin miniQ - liikkeestä, vaikka tää oli niin justiin tää koko! Ei mene ensi vuonna, ni! Olipa järkee. Mutta kun mua harmitti uuestaan , koska tietysti oli loppuunmyyty tuo Mini Rodini dot , jonka oisin niin halunnu tytölle. Tiesin sen , ois pitäny olla liikkeellä aiemmin.
Se ois ollu tää:

Kuva : Metsola co.

 Onneksi tämäkin on hyvä ja lämmin puku. Neiti ei vaan ollut ihan samaa mieltä, koska tässä on hiukan leveähkö tuo malli, niin alkuun kulki suu mutrullaan pitäen käsillä vyötäröltä kiinni.

Zeppeliinissä oli tänään taas Lasten lauantai, oli kaikenlaista tapahtumaa ja tarjousta, ja ne ilmapallot, ne on aina must saaha. Tässä katellaan Sirkuskoulun esitystä.

  Jotta päivä ois ollu täydellinen ärsyttävän tunteen poistaja, nii en tehny mitään ruokaa! Paistoin vaan pakastepitsaa ja vähän salaatintynkää siihen kylkeen.

 Mukavaa lauantaita!
Anne

Vain sydän tuntee sen

Elämän kauneimpia asioita

ei voi nähdä tai koskettaa,

ne pitää tuntea sydämellään.

-Helen Keller-

 

Leppoisaa iltaa ja hyvää yötä rakkaat lukijani!

Anne

Lumivalko, taivaansini, kullankelta

Reipas päivälenkki maremmanon kanssa oli kirpeässä pakkasessa upea. Ilmahan oli kuin linnunmaito, noin 15 astetta pakkasen puolella.

 Pitäisi keksiä synomyymi voimaannuttavalle, sillä inhoan sanaa

 " voimaannuttava". Mutta sitä voisi kai tässä yhteydessä käyttää kuvaamaan tunnetta jonka metsästä voi parhaimmillaan saada.

Kun on vierellä vielä koira, joka on kuin ihmisen mieli. Mitä muuta sitä voi nainen toivoa?

(no ehkä uljaan mustan hevosen ,  sammakkoakaan en tarvi kun kotona odottaa kilpikonna, voin tarvittaessa pussata sitä )

Mahtava tuo aurinko, kello oli noin 12.15 päivällä sen paistaessa kirkkaasti näin matalalla. Millaista mahtaa olla Lapissa kun ei ole valoa lainkaan, pelkkää hämärää aamusta iltaan? En kestäisi hetkeäkään, hatunnosto teille jotka siellä asutte ja elätte.

Aurinko siivilöityi puiden latvoista maahan pieninä , sinnikkäinä viiruina.

Tässä näytti, kuin olisi ollut tulipalo metsän siimeksessä.

Lumivalko, taivaansini, kullankelta. 

Jos et itse ole päässyt lähiaikoina metsään samoilemaan, niin toivottavasti nämä kuvat antavat iloa!

Anne

Ihana pakkanen!

Mää niin tykkään pakkasesta jotenkin! Ihana kirkas ja raikas ilma.

 Paitsi en tykkää siitä, kun aamulla meinaan myöhästyä töistä sen takia kun kaksi nuorta neitiä ei sitten niin millään suostu pukemaan tarpeeksi vaatetta päälle! Ei, teeppari (!) vain laitettasiin takin alle ja ulkohousut survottaisiin laukkuun jos ei äiti naputtais koko ajan vieressä. Kaikki paidat on  niin tyhmiä ja lapsellisia tään meidän kymmenvuotiaan mielestä, kaappi on täynnä toinen toistaan ihanampia vaatteita, 

mutta ei , yhtäkään niistä hän ei kelpuuta! 

Ja arvatkaa, voiko sukkiksia, legginsejä tai mitään muutakaan lämmintä laittaa farkkujen alle?  Eihän ne mahdu! Ei tietenkään ,mutta sitten mahtuu ihan hyvin , kun äiti pelottelee jalkojen paleltumisella ja niitten amputoimisella....:)

Oonko ollut penskana ite samanlainen , en tiiä, mutta hermo menee.

Mua alkoi nyt tympiä nuo Kayenen vehnäkranssit , kun niitä ei kukaan halua. Liimasin sitten niihin noita valkoisia kuivattuja ruusuja, että ois ees vähän kivemman näkösiä.

Ihanaa päivää ja viikonloppua!

Anne

Tammikuun kimallus

Hyvää vuodenalkua kaikille. Olen tässä värkkäillyt koirankarvasta huovutusjuttuja. Ihan hauskaa ja helppoa kuin mikä, siis huovutan ämpärissä, en neulahuovutuksena...teen laattaa ja sen kuivuttua leikkaan..sopii aivan pienille lapsille ja lapsenmielisille hyvin, vedessä on mukavaa läträtä.

 

Kuten jotkut ovat ehkä huomanneetkin, Country Annie muutti alkuvuodesta uuteen paikkaan Asemakadulle. Luvassa lisää muutoksia, helmikuun alussa viimeistään muutetaan taas. Tällä kertaa tosin vain seinän toiselle puolelle, jossa on suuremmat tilat. Kuten joku viisas joskus on sanonut ( ja taisi teistä aika moni mua lohduttaakin, kun olin vähän siipi maassa ennen joulua) niin kun yksi ovi sulkeutuu, avautuu uusi ovia.Silloin toteutuu yksi visioistani pitemmältä aikaa, saatte oman kahvio nurkkauksen , johon voi tulla lueskelemaan sisustuslehtiä, fiilistelemään, juomaan kupposen kuumaa. Nähdään!