Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsetehdyt kortit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsetehdyt kortit. Näytä kaikki tekstit

torstai 6. marraskuuta 2014

Kortteja DIY ja koiria hau

Ulkona aivan ihana ilma, pakkasta, lunta, aurinkoa. Kuvat räpsin kuulkaa ihan vain ikkunan läpi, oonko ihan järkyttävän laiska ja mukavuuenhalunen! En vaan yhtään jaksanut enää uudestaan lähtä ulos kun en tietenkään muistanut ottaa kameraa mukaan, en tyttöä eskariin viiessä enkä lenkille lähtiessäkään.
 Täydellistä. Tyyni ja rauhallinen, kuulas ja raikas. Tässä tykkään talvesta, enkä oo varmasti ainoa.


 
 Teimme tytön 6- vuotissynttäreille kutsukortteja. Tytär sai oikeastaan tehdä itse, neuvoin vain vähän. Värit ja tarrat, kaikki hän myös valitsi itse, tosin kimalteen ois halunnut tummansinisenä, mutta se ei ehkä nyt ihan ois sopinut tuohon mintunvihreään kartonkiin, joten sain suostuteltua vaihtamaan. Tämä meijän kuopus kun on sellainen helposti tulistuva luonne, eikä häntä saa yhtään neuvoa tai muuta, koska KYLLÄ HÄN OSAA. Skorpionilapsi. Onkohan kellekään tuttua? Aivan ihana tyyppi niin hyvässä kuin pahassakin.


Hienoja niistä tuli. Lapsi oli pukenut päälleen tuossa kohtaa StarWars -asun, joka on sellainen musta kokohaalari. Ilona on vielä joko sen verran nuori tai sitten tuo luonne vain on sellainen, että kun joku on pukeutunut vähän eri tavoin kuin yleensä, pelästyy ja haukkuu. Nolostuu sitten, kun huomaa että se olikin tuttu ihminen. Sen vahtiherkkyyden huomaa siinä kyllä, että koko illan se vähän kierteli epäluuloisen näköisenä rooliasussa hyppelehtivää lasta. Ihan kuin ei olisi oikein vieläkään ollut varma. Hassu otus.
Basso kun on aina ollut ihan erilainen, se on sellainen viilipytty.
 
 Koskaan ei ole muistaakseni haukkunut mitään pukuja lapsilla, tuntee varmaan tuoksusta ja askelista tai muusta. Toisaalta se on hyvin itsevarma luonne, joten se oikeastaan pelkää mitään. Sillä pelostahan tuo Ilona räksyttää. Onneksi se on niin oppivainen, että siitä saadaan vielä varmasti ihan mahtava koira.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Äitienpäivä tunnelmat ja runot

Tahdotko nähdä, ihmeen kauniin kuvan,
äiti ja lapsi kun istuvat portailla tuvan.

Mitäpä lapsen äidille kuiskaavan luulet,
noin kun on kirkas katse, hymyssä huulet.

Oi, hän oppinut sanan yhden on vasta,
sitä ei lakkaa kyyhkynen kujertamasta.

Sanaan siihen liittyy, kaikki mi hyvää,
kaikki mi maassa on kaunista, rakkautta syvää.

ÄITI, oi ÄITI maailman kaunein sana,
se sointuu kuin sävel ihana lapsen lausumana.


Söin eilen itteni niin ähkyyn kaikkia mahtavia herkkuja, etten jaksanu postata koko iltana....tässä pikkupalasia meijän äitienpäivästä , runot oon ottanu vuosien varrella lasten antamista korteista.




Vanhan tarun mukaan Jumala
lähetti enkelinsä maan päälle
ja pyysi tuomaan mukanaan
kolme kauneinta asiaa maanpäältä.

Enkeli valitsi kauneimman kukan,
ihanimman tuoksun ja äidinrakkauden.
Matka takaisin oli pitkä niinpä
kukkanen kuihtui, tuoksu haihtui,
mutta äidinrakkaus kesti
ja sen enkeli ojensi Jumalalle
kauneimpana asiana maanpäältä.


....kymmeniä asukokonaisuuksia , huiveja, kaulahelmiä, mekkoja myöhemmin....Pikkuneiti on valmiina mummolaan. Voitte varmaan arvata värien sulosesta sekamelskasta että asukokonaisuus on hänen ittensä valitsema :) täälä Oulusa oli äiteinpäivänäkin kohtuu kylmä, joten eipä tainnu olla liikaa tuo isosiskon vanha teddykauluksinen takkikaan. Takin ostin Espanjasta silloin kun asuimme siellä, se taisi olla sikäläinen talvitakki, meillä pietty mekkotakkina välikausina :)


 Näin ihana oli yksi oman äitini tekemistä kakuista, sitruunamelissa oli jänskä makuvivahde mansikoiden kanssa.



Vain sydän äidin
tunnet sen , näin hellä on
ja lämpöinen
se riemuitsee  sun riemustas ja tuntee huoltas tuskias

On paikka missä lohdun saa
sua sydän äidin rakastaa
voit hellään helmaan painaa pään
ja itket murheen lientymään