Blogilistan loppu

Blogilista on lopettanut toimintansa, 

joten jos olet seurannut blogeja sitä kautta, 

niin ehkä kannattaa nyt mennä tuonne osoitteeseen:

 

Blogipolku

siellä olen minäkin.

 Itse seurailen blogeja ihan tämän Bloggerin kautta,

 mutta on varmasti monia, jotka ovat käyttäneet blogilistaa. 

Minusta tuo Blogipolku näyttää hyvältä sivustolta, 

ja juutuin itsekin heti sinne lueskelemaan. 

Kalligrafia- mietelauseet poimin Positiivarit- sivustolta.

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille, muista nyt  sinäkin

osallistua 

jos et vielä huomannut!

Tuota kuvan tekstiä olen miettinyt viime päivät omalta kohdaltani paljon.

 Valvonut pari yötä tässä ihan vain, kun hermoilen, pääsenkö kouluun.

 Tai oikeastaan hermoilen sitä, että kun pääsen, 

miten muksut pärjää ilman minua.

 Hassuja mietteitä voi tulla väsyneenä mieleen.

 Sitten kun lopultakin nukahtaa, näkee villejä unia. 

Viime yönä muutin taloon,

 missä oli paljon kerroksia ja suurensuuria huoneita. 

Piti alkaa heti pyyhkimään pölyjä, 

sillä kaikki ne hienot ja arvokkaat huonekalut oli ihan pölyn peitossa.

 Joku vanha mummeli tuli ajamaan minua sieltä pois.

 Ehkä hermoilen ihan syystäkin, 

minähän olen ainakin toistaiseksi totaaliyksinhuoltaja, 

lasten isä ei välitä lapsia ottaa luokseen edes hetkeksi. 

Lapset ovat minun vastuullani ja varassani ainoastaan.

 Isovanhemmat ovat kaukana. 

Mutta kyllähän ne pärjää! Pärjäähään muittenkin perheiden lapset!

 Näin sitä on kiinnittynyt olemaan kotona,

 saatavilla, että pelottaa ihan hirveästi mitä siitä seuraa,

 jos äippä ei olekaan ihan heti siinä lähellä.  Jollain heti pää halki? 

Jotain karmeaa kumminkin. No ei vaiskaan, vanhin on kuitenkin jo 13.

Kuopus menee 

(toivottavasti saan paikan) ap- ja ip- kerhoon, 

niin sillä siitä jänskätyksestä selvitään. 

Eniten pahalta tuntuisi,

 jos pitäisi laittaa ekaluokkalainen kulkemaan yksin kouluun, 

siinä on se yksi autotien ylityskin.

Siinä tapauksessa en ottaisi opiskelupaikkaa vastaan,

en vaan voisi.

Omat koulupäivät tulisi olemaan 8- 16, 

lisäksi lauantaita usein.

 Hurjan kova tahti,

 kolmen vuoden tutkinto puolessatoista vuodessa. 

Vain 14 valitaan, pitäkää minulle peukkuja!