maanantai 27. huhtikuuta 2015

Hiuskuontaloni ja muita tarinoita

Kotimatkalla olin niin rikki kun olin saanut tietää että rakas koirani oli kuollut, vieläpä ilman että olin saanut hyvästellä sitä lainkaan. En voinut nukkua, en syödä. Sellainen stressi vaikuttaa ainakin mulla aina suoraan hiuksiin. Mulla on tämmöinen 

Kun näin tän kuvan, ihmettelin et mikä vaalea raita tuossa oikein menee? Mutta todistajat vakuuttivat, ettei sitä ole muualla kun kuvassa. No selvisi että se on just sitä luonnonkiharan aiheuttamaa takkua:)
lievästi luonnonkihara pitkähkö tukka, joka ei ole sanavarsinaisessa merkityksessä kihara, vaan
 ( koitan kyllä aina kampaajalla sanoa, ettei tartte säästellä, kaikki vaan poikki mitä on tarvis kun kasvaa muutenkin niin nopeaa) joka käytännössä tarkottaa sitä, että joka pesun jälkeen pitäisi olla niin fiksun ja filmaattisen viitseliäs, että käyttäs kaikkia mahdollisia suoristavia aineita mitä on ikinä keksittykään ja suoristusrautaa. Mutta todella todella harvemmin niin käy mun kohdallani. Mutta joka tapauksessa mun tukka meni laivalla siihen kuntoon, ettei mikään harja enää pystyny sitä selvittää. Siinä tilanteessa en edes jaksanut paljoa välittää, mutta nainen on nainen ja onneksi Esikoinen hoksi sen hoitoaineen oston ja delegoi putelin kanssa kassalle.

Tämä hoitoaine pelasti tilanteen, ja lisäksi siinä on vielä mun lempituoksu, kookos!
Suosittelen kyllä kaikille tosissaan,eikä tämä ole nyt mikään maksettu mainos taaskaan, vaikka niitäkin joskus minunlaiseni työtön akkeli toivoisi olevan:)
Ei tämä luonnonkiharasyheröä tasoita, mutta kuivuuden ja elottomuuden selättää kyllä!
Tajusin just eilen että tänä aamuna menen sitten neulattavaksi eli hermoratatutkimukseen ja vappukin on tällä viikolla!

Ei hassummin multa että nyt sen älysin.

Mulla on ollut tosi kauan nää kädet ja jalat sellaset tikkuilevat ja puutuvat, että pakko mennä nyt tuohon tutkimukseen. Kävelylenkin aikanakin ihan saattaa alkaa jalat puutumaan ts. tikkustelemaan. Perjantaista asti oon taas kärsinyt myös aika pahasta niskasta juontuvasta päänsärystä, ja luulen että ne kaikki liittyy yhteen. Ei radat kierrä oikein tai jotain semmoista. Tosin olen kuullut ettei monilla ole saatu tuolla tutkimuksella mitään selville, vaikka oireisto on ollut aika samanlaista kuin minulla. Mutta mitäpä sitä ei tekisi, jotta olo vähän helpottaisi.
Kuvassa on etualalla malagalainen appelsiini liittyen seuraavaa ruokapostaukseen...
Ootteko laittanu simat tulemaan? Vielä jollain pikaohjeella varmaan ehtis!
Mukavaa alkanutta viikkoa!

6 kommenttia:

  1. Kaunis tukka sinulla.Stressi todellakin vaikuttaa helposti hiuksiin ja muuallekin.Toivottavasti saat selville minkä takia jäsenet puutuvat. Simaa....piti tehdä mutta olen nyt niin flunssan kourissa ettei taida sima ehtiä vapuksi;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael! Itse olen vähän kyllästynyt sama tukka kun ollut jo niin pitkään.
      Parane pian, täällä ollaan myös flunssassa! Yläselkäkivulla ja kovalla päänsäryllä monta päivää sitten, nyt on kurkku hurjan kipeä.
      Toivottavasti siellä teilläpäin on vähän lyhempi kestoinen tauti.

      Poista
    2. Paranemisiin! Tänään alkoi tuntua että parempaan päin ollaan menossa ja ehkä huomenna jo jaksan mennä ihmisten ilmoille.Tähän päivään saakka en jaksanut edes viedä koiraa ulos mutta ihana saman kadun tuttu vei Bambin lenkeille. .

      Poista
    3. Hienoa että olet jo ollut paranemaan päin. Ihanaa, että tuttusi on voinut hoitaa Bambia:)
      Minulla on vaan jatkunut hirveä päänsärky, onneksi särkylääkkeet helpottaa vähän.
      Kyllä kai se elämä voittaa silti jossain vaiheessa:D

      Poista
  2. Hyvää kun palasin kotiin. Tulin jo kateelliseksi katsomaan Espanja!
    Ikävä kuulla sinun koirasta, mutta tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanja, oot ihana!
      Odotin kotiinpaluuta kyllä kovasti,mutta koiran kuolema vei kaikesta terän pois.
      Mutta kyllä se tästä pikkuhiljaa alkaa taas tuntumaan ihan mukavalta olla kotonakin.

      Poista

Vaikka vain sana tai kaksi, tekee minut hyvin iloiseksi!