Ei tämä elämä yhtä juhlaa ole, vai onko?

Ihanaa kun saa juhlia. Meillä oli taas männä viikonloppuna yhdet mukavat bileet. Siskontytön lakkiaisia vietettiin, hän kirjoitti englanniksi IB- lukiosta. Tosi hyvä todistus tuli! Olen niin kovin ylpeä tuosta nuoresta neidistä, joka on myös kummityttöni. Niin ne nämä vuodet armottomasti vierii, tuntuu että siitäkin on vain pieni hetkinen aikaa, kun tämä nyt jo nuori nainen juosta viiletteli vaahtosammuttimen kokoisena kukallisessa kesämekossaan sinne tänne keräten "mummulle kukkia" joka tienpientareelta.

Kannu on GreenGaten, äitini kannu, josta tykkään tosi paljon. Oikeesti oon ihan hulluna GreenGateen, mutta ei minulta niitä paljoa kotoa silti löydy.

Mansikkakakku teki hyvin kauppansa. Sitä pitää aina olla.

Voileipäkakut olivat ihan mielettömän hyviä, toinen oli kasvisvaihtoehto.

Toinen täytekakku oli tyrni- karpalo- vadelmakakku. Erittäin erittäin makoisaa, uskottekin varmaan. Kokonaiset marjat kakun päällä antoivat mukavan kirpakan säväyksen.

Kellukynttilät on aika kivoja, mukavaa kun taas hämärtyy illalla ja saa sytytellä kynttilöitä. Hiipiä villasukissa ja kääriytyä vilttiin lukemaan hyvää kirjaa.

Ihanaa loppuviikkoa!
Anne