Rukiinen pizza

Eikö oo inhottavaa tämä jatkuva sade ja harmaus? Minä ainakin vähän masennun aina kun sää on surkea. Mutta kai se on pakko sataa, jos meinaa että puut alkais vihertämään. Vastoinkäymisille ei näytä tulevan loppua tämän yhden elämässä. Ja voitteko kuvitella, eilen aamulla ihan oikeasti olin niin vähällä ajaa oravan päälle! Polkupyörällä! Siinä säikähettiin pahanpäiväisesti kumpanenkin, orava että minä, jarrut pohjaan yhtäaikaa ja oli ihan senttien päässä ettei kurrelle ois käynyt huonosti. Jotenkin ihan tragikoominen tilanne. Tais ressu olla poikanen, oli se jotenkin hassun pörrönen ja pieni.

Vapaapäivän kunniaksi voi vähän herkutella. Itsetehdyssä pizzassa ei täytettä säästellä. Ehkä vielä illlalla leivotaan kakkua, jos jaksetaan. Ai niin onkin ehkä pakko, kun menin lupaamaan pikkuneitille:) Tällä ohjeella tulee pellillinen.

Kinkkua, tomaattia,aurajuustoa....nam!

3 dl vettä
1 pussi kuivahiivaa
6 dl vehnäjauhoja
3 dl ruisjauhoja
1 rlk sokeria
2 tl suolaa
½ dl oliiviöljyä

Hyvä pizzataikina tulee siten, että taikinaa vaivataan ihan kunnolla, melkein 10 minuuttia ja annetaan sitten kohota rauhassa.Niinkun entinen köksäope Telma sanoi: " Ihmisiä ei saa vaivata, taikinaa pitää vaivata!" mieleen nousee elävästi kaikki muut tuon ihanan opettajatädin sutkaukset, niinkuin  että "kun keitto sanoo puli puli"...
 Tomaattikastikkeen teen monesti itse, mutta jos on kiire, niin sitten valmiskin käy. 

Hauskaa Helatorstaita!