torstai 2. huhtikuuta 2015

Haaste Bikkeltä

Anteeksi että kesti näin julmetun kauan Bikke vastata, mutta mitäs itte laitoit niin vaikeet kysymykset! Itsetutkiskeluun kun jää niin harvoin aikaa :D
Minäkin oisin ollut mieluusti vaikka kuolinsyyntutkija Patricia Carpetta, mutta ehkä sitten jossain toisessa elämässä :)

 Bikkenpilttuuseen tästä


KYSYMYKSET::
QUIS? (kuka)


Minähän se, kukapa muu? Kohta nelikymppinen vähän höppänä äitinainen. Aina menossa jonnekin, useimmiten siitä, mistä aita ei todellakaan ole matalin. Pään hakkaaminen harmaaseen kiveen on myös yksi lempiharrastuksistani.

QUID? (mitä)
Kirjoitan, aina. Runoja, kirjaa, blogia, kaikkea mahdollista maan ja taivaan välistä.
Paitsi että jos en kirjoita, niin sitten luen. Lukiessani kirjoitan pääni sisällä.
Paitsi jos en kirjoita tai lue, niin valokuvaan.


UBI? (missä)
Andalusiassa, polttavan auringon alla, surullisen yksinäisen, puhelimeen hiukan liian kovaäänisesti kyllästyneellä äänellä juoruavan britin ja todennäköisesti täysin umpikuuron espanjalaisen nuoren miehen naapurissa- stalkkeroin englanniksi käytyjä puhelinkeskusteluja ja yritän olla hermostumatta yökaudet täysillä huutavista espanjankielelle dubatuista teeveeohjelmista, joissa mäiskintää, kiljuntaa ja ampumista ei kuulosta puuttuvan.
QUIBUS AUXILIIS? (minkä ja kenen avulla)
Kaiken ja kaikkien. Yksin on ihmisenlapsen kovin paha olla. 

QUR? ( miksi)
Siksi. Koska... kun on pakko. Pakottava tarve kirjoittaa ja lukea, kuvata. Jos lakkaan tekemästä niin, tulee huono olo, ja siitä saa sitten ukkokulta kärsiä nahoissaan. Siis jatkan, se lienee kaikken kannalta viisain ratkaisu.

QUOMODO? (miten) 
Omin käsin, mieluiten ihanan tylsällä lyikkärillä tai koneella, sormet hyppii näppiksellä hirveetä vauhtia niin että kirjoitusvirheitä sataa ja äidinkielenopettajat kirkuisivat tuskasta, ellen korjaisi virheitäni. 

Ikänäöllä nykyisin vähän kauempaa kirjan tekstejä tihrustaen silmät sopivasti sirrillään, kunnes muistan, että siitähän tulee niitä. Ilmeryppyjä. 

Canonilla tai puhelimella, ihan sama kait se on, kunhan vaan saan joka kukkaan ja perhosenlentoon tukkia linssiä väliin.
QUANDO? (milloin)
Kirjoittaminen ja lukeminen tapahtuu useimmiten ihan keskellä yötä, tavallisimmin kuitenkin pitkästi sydänyön jälkeen, jolloin talo on hiljaa ja keskittymiskykyni on mielissään. Harvemmin lasten läsnä ollessa, mutta sitäkin tuppaa tapahtumaan luvattoman paljon. Silloin ne vintiöt samoin tein käyttää tilaisuutta hyväkseen aika sukkelaan- kysyvät jätskiä, karkkia, saako pelata puhelimilla ja kaikkeahan saa kun äiti on omissa sfääreissään ja vastaa kaikkeen yy-yymm. Täytynee tarkistaa omia toimintamalleja ennen kun tulevat peijakkaat siihen ikään että kysyvät saako käyttää huumeita...tai edes juua energiajuomaa.

Valokuvaus on asia erikseen. Sitä ei lasketa, se on kasvanut kiinni minuun.
 
En nyt itte haasta ketään tällä kertaa.
 
Kiitokset Bikke, haasteet on mukavia vaihtelupläjäyksiä!
Anne 
 

2 kommenttia:

Vaikka vain sana tai kaksi, tekee minut hyvin iloiseksi!