Taisi olla tekemisen puute taas, kun piti värkätä tämmöiset. Jonkun mielestä varmaan näillä ole mitään käyttöä, mutta minä aina säästän kaikki pitsin pätkät ja muut nauhat ( etenkin jos ne vähänkään kimaltaa) ajatellen , jos joskus tarvetta tulee. Piti varmaan sitten todistella itsellekin että joskus niitä tarvitaan...nuo kahvikupit on jotkin vanhat ranskalaiset kupit , joille ei ole asetteja enää tallessa ja ovat olleet sen vuoksi pitkään käyttämättä.
Osa kuvan tarvikkeista jäi vielä odottamaan uutta inspiraatiota . Käytin nyt noin 1920- luvun virkattua pitsiä ja vanhan roosan väristä nauhaa, jolla silläkin ikää suurinpiirtein yhtä paljon ellei enemmän.
Pitsi ja roosa nauha löytyivät erään vanhan pöydän laatikoista, ja sen voin teille kertoa , että sen saman pöydän laatikoissa oli erään vanhan edesmenneen rouvan lähes koko elämäntarina.
Pellavakangas on jokin oma tekeleeni Home Sweet Home teksteineen. Kaunis norsunluunvärinen hopeareunusteinen nappi on jostain tullut , ja ylimääräiseksi jäänyt.
Noihin kuppeihin ajattelin säilöä kaiken sen tilpehöörin , jota lapsiperheessä aina ajelehtii pöydillä. Omaa paikkaansa odottamaan. Tulipahan kauniille kahvikupeille jotain käyttöä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Vaikka vain sana tai kaksi, tekee minut hyvin iloiseksi!